kuva:pixabay/ElisaRiva |
Helmikuu ei ole aiempinakaan vuosina ollut minulle mikään varsinainen ostelukuukausi, mutta nyt ostamista ja ylipäätään kaikkea arkea on rajoittanut sairastelut, itsellä raju migreeniputki ollut päällä ja vieläkin vaivaa ja muukin perhe ollut tautisia, joten ihan vaan arjen pyörittäminen on ollut oma haasteensa.
Useimmiten sairastellessa olen ollut kiitollinen siitä, että tavaraa ei ole liian paljon, kaikella on paikkansa ja sairastaessakin on joku perusjärjestys ollut helppo pitää yllä. Nyt kuitenkin sattui sellainen sauma, jossa on makuuhuoneessa levällään pieneksi mennyttä vaatetta ja vastaavaa tavaraa, sekä kausivaatteiden laatikoita ja koska noita ei sairaana tosiaan ole jaksanut alkaa perata, ovat ne koko ajan silmissä ja jostain syystä ne näin sairastaessa ovat ärsyttäneet huomattavasti enemmän kuin terveenä.
Nuo kausikamppeet edustaa sellaista ärsyttävää, aika paljon tilaa vievää mutta välttämätöntä tavaraa, jota ei ympärivuoden tarvita mutta jonka pitää olla kuitenkin käden ulottuvilla. Enkä nyt oikein keksi niille mitään järkevää paikkaa, ne ovat aiemmin olleet nuorison isossa vaatekaapissa, mutta nyt sieltäkin tarvitsisi enemmän tilaa heidän omille kamppeilleen, joten pelkään, että noiden loppusijoituspaikka lähivuodet on oikeasti tuossa meidän makuuhuoneen nurkassa. Huoh.
Lisäksi mua on alkanut häiritä makuuhuoneessa olevat hyllyt, ne päätyivät sinne lasten huoneista uusien, heille sopivampien hyllyjen tieltä ja vaikka ne ovat kivat ja niillä on mulle tunnearvoa, olen ehkä uudestaan sen edessä, että pitäisikö nuo vaan lahjoittaa pois ja etsiä niissä oleville lasten kirjoille ja peleille joku muu paikka. Nuo tavarat ovat tuollaisia yhteisiä, joita kukaan nuorisosta ei nyt omaan tilaansa halua vaan käyvät tuosta meiltä lainaamassa.
Varmaan jotain kriittistä karsimista pitää vielä yrittää, jos jostain saisi tilaa. Tai jos edes nuo pieneksi menneet vaatteet saisi vietyä kierrätykseen ja siltä osin vähän tuo tavara vähenisi.
Ehkä kärsin myös kevyestä tilakateudesta, nuorisolla on omat, itse sisustetut huoneet, mies on nyt saanut oman työtilansa, jota sisustaa hienoksi eli on laittanut harrastustavaroitaan sinne esille kivasti ja se ainoa huone, jossa on edes vähän jotain omaa mulle, eli makkari, on muiden säästettävien tavaroiden varastotila. Mies kyllä lohdutti, et kesäolohuone on mun tilaa, mutta onpa sielläkin se yksi seinällinen kaikenlaista työkalua ym ja se on vaan ne kesäkuukaudet käytössä, joten näin talven hankien keskellä se ei oikein lohduta.
Jospa tämäkin tavaratilanne alkaa näyttää valoisammalta kunhan taudeista selvitään, migreeni (toivottavasti joskus) helpottaa ja kevät alkaa lähestyä. Toivotaan.🙏