Minimalistin helppoa kesämökkeilyä

 

kuva:pixabay/Prawny

 

 

 Kesä alkaa olla oikeasti käsillä ja sen myötä mökkeilyä harrastavat kansalaiset ovat suunnanneet katseensa mökeilleen ja kevään mökkitalkoot siivouksineen ja pihanlaittoineen ovat voimissaan.

Tässä kohtaa olen vähän taputtanut itseäni olalle, meillä nimittäin ei mökkitalkoita ole tarvittu ja mökkeröisen eli kesämajan laittaminen kesäkuntoon vei alle puoli tuntia kaikkineen.

Mökkeilykin on meillä siis erittäin helppoa ja minimalistista. Vain patjat, tyynyt ja peitot, sekä pieni sievä (vaaleanpunainen!) radio ja pelastusliivit, pari peliä ja taittotuolit tarvitsi viedä kesämajalle. Niistä varmaan kaikki voisi antaa olla talvenkin yli siellä, mutta ajattelen että säilyvät parempina kun ovat talven lämpimässä ja ne mahtuvat farmarin takakonttiin kerralla kuljetettavaksi.

Kesämajan siivous taisi viedä viisi minuuttia, harjasin lattian ja pyyhkäisin kostealla sekä lattian että huonekalut ja siinäpä se. Pihalla ei tarvinnut tehdä mitään, toki siellä sellaista pientä puuhailua on jos haluaa tehdä pitkin kesää, mutta koska tontti on luonnontilainen, ei siellä ole mitään pakollista kitkettävää tai raivattavaa pihallakaan. Kesällä kun heinät kasvaa, pitää jonkun kerran vetää trimmerillä oleskelualueiden läheltä, mutta leikattavaa ruohikkoakaan ei siis ole.

 Joitakin puita sinne ehkä voisi istuttaa, koska puitahan ei voi olla liikaa ja uusi naapuri laittoi rajan läheltä aika isolla kädellä puita lakoon omalla puolellaan, joten pitänee kompensoida niiden häviäminen omalla puolella sitten istutuksilla. Luulen, ettei naapuri ole tullut ajatelleeksi myöskään sitä, miten paljon tuollainen vähän soinen maasto muuttuu märemmäksi, kun paljon isoja puita kaadetaan pois ja ne eivät enää juo maaperästä sitä vettä. No, ehkä saadaan oman tontin puoli pidettyä sopivan kuivana entisten ja uusien puiden voimin. Ja vähän haaveilen, jos siihen pikkuiseen suoplänttiin saisi istutettua karpalon taimia, saa nähdä jaksanko ja saanko aikaiseksi tänä kesänä.

Naapurien mökit ovat enemmän sisustuslehti-aineista sekä mökin että pihan suhteen, mutta toivon, että naapurit ajattelevat meidän metsikön olevan hyvä näkösuoja kun puut peittävät näkyvyyttä naapuritonteille. Naapurit vaikuttavat vilpittömästi nauttivan mökkien ja mökkipihojen ahkerasta laittelusta ja se on musta ihanaa, että jokainen voi mökkeillä tavalla joka tuottaa itselle iloa ja rentoa irtiottoa arjesta. Mulle kesämaja on se paikka, jossa saan ihan vaan olla ja nauttia puiden huminasta ja järven liplatuksesta. Ja kyllä meilläkin mies rentoutuakseen hakkaa halkoja mökillä, riittää puuta tulipadassa poltettavaksi. Mutta parasta mökillä on olla vaan, kuunnella radiota, löhöillä ja pelata korttia, on sellaista kiireetöntä yhdessäoloa ja luonnonläheisyyttä, siinä jää arkiset asiat ihanasti sivuun.

 

Letkeää kesäfiilistä

kuva:pixabay/polinapobereghsky

 Mistä kesäfiilis syntyy?

 Vaikka en ole mikään erityinen auringonpalvoja, enkä tykkää yhtään kovista helteistä, on kesäfiilistä tuomassa silti ehdottomasti hiekka varpaissa, reggae-musiikki ja sellainen rantatunnelma.

Katsottiin keväällä Areenasta Komisario Panda-sarjaa (suosittelen sitä ihan kaikille!), johon ihastuin aivan täysillä. Siinä oli juurikin sellaista rennon letkeää rantatunnelmaa ja itse Panda oli juuri sopivan leppoisan (ehkä vähän minimalistisenkin) elämäntyylin löytänyt hahmo. Toki sarjassa oli rikoksia ja erilaisia juonenkäänteitä moneen suuntaan, mutta sen katsominen herätti ensisijaisesti nimenomaan sellaisen ihanan rennon kesäfiiliksen. 

Me päädyttiin tänä kesänä heti kesän alussa tekemään mökkirantaan hiekkaranta, pieni sellainen, muutaman metrin hiekkapläntti muuten metsäisen rannan keskellä. Ja ai että se tunne, kun ensimmäisen kerran upotti paljaat varpaansa oman hiekkarannan hiekkaan ja kahlasi siitä veteen. Ja koska hiekkaranta tehtiin varoen, jäi sen reunamalle isot puut, joihin saa tulevaisuudessa halutessaan ripustettua riippumaton, jossa voi makailla ja olla kunnon Komisario Panda-kesäfiiliksissä hiekkarannalla. Tässä vaiheessa tosin tyydyn entisessä rantatuolissa loikoiluun, riippumaton ostaminen on tulevien vuosien mahdollisuus. Koska saman järven rannalla on muitakin mökkejä suht lähellä, voi olla että pitää se reggae-musiikki kuunnella kuulokkeilla, mutta siellä on nyt kyllä kaikki rantatunnelmaan tarvittavat ainekset kasassa. 

Laiturin hankkimisesta luovuttiin, koska se olisi tullut maksamaan yli viisi tonnia, vähintään tuplasti enemmän siis kuin mökki itsessään, kun ranta on niin pitkälle matala ja mutainen ja se vaan oli budjetille ihan liikaa. Laiturin sijasta hommattiin sellainen uimalautta, joka on köydellä kiinni rannan puussa ja jolla voi ajella syvemmälle ja siitä sitten mennä uimaan, hinta ankkureineen ja köysineen  oli alle viisikymppiä, joten rahallisestikin tämä oli ehdottoman hyvä ratkaisu, varsinkin kun osittain sen ansiosta jäi rahaa tuon hiekkarannan tekemiseen (joka ei hirmuisen montaa satasta siis maksanut sekään). Eikä tarvitse huolehtia laiturin huollosta ja vedestä nostamisesta syksyisin. Eli helppoa, halpaa ja rentoa tämäkin, niinkuin koko meidän muukin mökkeily eli kesämajailu. Musta on ollut tosi kiva huomata, että mökkeillä tosiaan voi hyvin pienin kustannuksin vaikka ei perintömökkiä tai vastaavaa ole ja ihan ilman työleiri-tunnelmaa.

Pinkkiä ja minimalistista ihanaa

 Nyt kun elokuu lähestyy loppuaan ja syksy alkaa olla jo ihan nurkan takana, ollaan me vihdoin saatu kesämökkeröinen eli kesämaja valmiiksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja kyllä mä aion siellä syksylläkin viettää aikaa, laitan vaan villapaitaa päälle. Piha ja ranta ovat edelleen ihan luonnontilassa ja vaativat kyllä raivaamista jonkun verran, se ehkä on lähinnä sellainen ikuisuusprojekti, mutta varsinainen rakennus on nyt valmis ja sisustettukin.

Tähän asti budjetti on ollut todellakin minimalistinen, huonekalut rakennettiin niistä lastenhuoneista jääneistä vanhoista pinkeistä ja punaisista varastohyllyistä, joiden kohtaloa joskus aiemmin täällä blogissakin pohdin. Ne tosiaan saivat ihan uuden elämän ja riittivät juuri pöytään ja parimetriseen daybediin. Ainoa kustannus oli ostaa lisää sopivia ruuveja, joiden hinta oli alle kaksi euroa. Pöydän kaveriksi meni vanhat jakkarat, jotka on palvelleet milloin lastenhuonessa, milloin yöpöytinä. Naulakot olin säästänyt entisestä kodista, matto oli miehen entisen työpaikalla sijainneen työhuoneen jäljiltä (ihan itse siis sinne aikanaan ostettu) ja daybedin patjoiksi otin vanhat vieraspetarit, jotka yhdessä ovat ihan riittävän pehmeä patja (vieraat saa jatkossa tyytyä peruspatjoihin ilman paksumpaa petaria). Kaksi halpistyynyä (3.5e/kpl)  ostin ikeasta vanhoihin solmuvärjättyihin tyynynpäällisiin laitettavaksi, että on päiväunia varten ihan nukkumisen kestävät tyynyt siellä. Muutkin tekstiilit oli vanhoja, vanha lasten lakana ja muutamia lasten hylkäämiä koristetyynyjä, joita he ei olleet halunneet kuitenkaan heittää kokonaan pois ja ne sai nyt pois kaappitilaa viemästä ja vanha fleecepeittokin löytyi juuri sinne sopivissa väreissä. 

 

Maalasin kesämajan lattian vaaleanpunaiseksi ja se on ihana. Seiniäkin mietin maalaavani, mutta koska ne ovat hirsiseinät, päädyin ainakin tässä vaiheessa jättämään ne käsittelemättä. Väriä tuo sitten kaikki muu sisustuksessa.

Mulla on tuolla vähän sellainen tunne, kuin leikkisi aikuisen leikkimökissä, lapsena mulla ei ole koskaan ollut leikkimökkiä, joten sekin korjaantui nyt sitten näin. Jopa perheen nuoriso on lähtenyt mukaan tuonne välillä, vaikka epäilin vähän neliöiden pienuuden karkoittavan, mutta metsän keskellä hiljaisuus ja sellainen kesämökkifiilis on tainnut heidätkin tavoittaa. Ihanaa.💖

Kesämaja rannalle

 

kuva:pixabay/Prawny

Keväällä pohdin, että kokeilisimme vielä ottaa käyttöön ostolakkovuonna ostetun teltan ja "mökkeillä" siinä pikkuisella rantatontillamme mutta telttailu tuntuu edelleen ihan yhtä epämieluisalta kuin viime kesänäkin ja omalle pikku tontille rantaan on nyt vihdoin rakentumassa suloinen pieni kesä-aitta, joka on ollut harkinnassa jo pidempään. Eli vähän samanhenkinen paikka kuin tuo oman pihan varastosta tehty kesäolohuone. 

Olen lukenut pääkaupunkiseudulla sijaitsevista kesämajoista erilaisia blogijuttuja ja lehtijuttuja ja vähän samaa tunnelmaa ja käyttöä nyt on sitten ajatuksena tuossa meidänkin pikkuisessa kesämajassa olla. Vaikka se ei mikään yhteisöllinen paikka olekaan vaan ihan vaan omassa rauhassa pikkuinen tontti ja siellä oma kesämaja. Sen verran pitkään tätä rakentamispäätöstä vetkuteltiin, ettei aitta ehdi valmistua loman aikana, mutta onpahan sitä kesää senkin jälkeen vaikka viikonlopuisin siellä olla ja rentoutua.

Kesämaja onkin sitten sellainen minimalistinen kesämökkeily-kokemus. Sekä aitan koon puolesta, että rahankin puolesta. Majassa on n.9 neliötä ja ollaan aika tiukalla budjetilla se hankittu. Koska neliöitä on noin vähän, eikä siihen ole tarkoitus tehdä mitään erillistä terassiakaan, on sinne tarkoitus laittaa vain pieni pöytä ja jakkarat sekä jonkunlainen sohvan virkaa tekevä systeemi, joka mahdollistaisi myös päiväunien ottamisen tai muuten vaan rennon löhöilyn. Tarkoituksena on viedä kotoa jakkarat ja tehdä pöytä lastenhuoneen vanhoista pöydänjaloista, jotka jätin viime vuonna ulkovarastosta säästöön, kun meinasin ensin sinne tehdä pöydän. Sohva/sänky on vielä harkinnan alla, en halua tehdä valmiiksi mitään, ennen kuin kesämaja on pystyssä ja oikeasti pääsee sisälle katsomaan, miltä tila tuntuu ja mitä sinne mahtuu ilman että tulee liian täyttä. Voi olla että tila määrittää sen, että sinne olisi parempi laittaa jonkunlaiset löhötuolisysteemit sohvan tai sängyn sijasta. Toisaalta olisi kyllä kiva, että siellä olisi edes teoriassa nukkumispaikka, vaikkei siellä normaalisti aiota yöpyä. Olen vähän jo katsellut ns. day bed-ratkaisuja netistä, ihmiset on sellaisia rakentanut ja ne vaikuttaa tosi kivoilta, eli ehkä joku sellainen voisi olla mahdollinen ratkaisu. Budjetti noihin kalusteisiin on max. satasen luokkaa, tai niin ainakin toivon.

Kesämökin rakentaminen olisi maksanut vähintään +50 000 euroa, pelkkä saunamökkikin parikymmentätuhatta eikä kumpaankaan ollut oikein mahdollisuutta, varaa eikä oikein innostustakaan. Aitan hinnaksi tuli joitakin tonneja ja se oli mahdollista tuohon projektiin nyt laittaa kun kesäreissuja ei ole tarkoitus tehdä ja säästötilistä vähän nipistin.

"Kesämökkeillä" voi siis näinkin, pienesti ja hauskasti ( ja suhteellisen edullisesti). Ilmeisesti ulkomaillakin tuollaiset kevytrakenteiset rantamajat ovat ihan suosittuja. Ja aiheeseen liittyen pitää nyt vinkata ihan kirjakin: Veronica Henryn Rantamaja. Myönnettäköön, että tuon lukeminen taisi olla se, mikä inspiroi tekemään sen lopullisen päätöksen tuollaisen vaatimattoman pikkumajan rakentamisesta meillekin.