Karkkiväreillä iloa kotiin

 Kesämajan laittelemisen ohessa oon kesän mittaan edistänyt myös muutamia maalausprojekteja. Keittiön saatua uutta väriä, piti maalata myös siellä oleva penkki uuden väriseksi ja pari jakkaraa on odotellut uutta väriä jo yli vuoden. Vaikka jaksaminen on edelleen rajallista, niin kesäloma ja kesän hiljaisempi tahti töissä mahdollistivat vihdoin näiden maalausprojektien edistämisen. Tosin oon maalannu hiljalleen useamman kuukauden aikana ja vihdoin tänään sudin viimeisenkin maalattavan pinnan ja pääsen vihdoin siivoamaan tuossa terassilla ja milloin missäkin nurkassa majailleet maalauskamppeet pois. Ja sitten vien jämämaalit ongelmajätteen keräykseen ja siltäkin osalta koti siistiytyy.

Ja nyt on sitten mintunvihreää keittiön penkissä ja ihanaa karkkipinkkiä jakkaroissa, jotka nyt toimittavat yöpöytien virkaa meidän makkarissa.

 

Ja kun maalia jäi, maalailin sitten melkoisen huitaisten vielä pari pihaharjaakin vaaleanpunaisiksi. Yritin niistäkin ottaa kuvaa, mutta ne näyttää kuvassa lähinnä valkoisilta, vaikka luonnossa väri on sellainen hempeän vaaleanpunainen. Maalasin niitä kesämajasta ylijääneellä lattiamaalilla ja on todettava, että lattiamaali muun kuin lattian maalaamisessa on aika valuvaa ja työlästä käsitellä.. Mutta tulipahan tehtyä ja nyt on astetta söpömmät harjatkin.

Minimalistinenkin koti voi siis olla värikäs, leikkisä ja iloinen.

Pinkkiä ja minimalistista ihanaa

 Nyt kun elokuu lähestyy loppuaan ja syksy alkaa olla jo ihan nurkan takana, ollaan me vihdoin saatu kesämökkeröinen eli kesämaja valmiiksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja kyllä mä aion siellä syksylläkin viettää aikaa, laitan vaan villapaitaa päälle. Piha ja ranta ovat edelleen ihan luonnontilassa ja vaativat kyllä raivaamista jonkun verran, se ehkä on lähinnä sellainen ikuisuusprojekti, mutta varsinainen rakennus on nyt valmis ja sisustettukin.

Tähän asti budjetti on ollut todellakin minimalistinen, huonekalut rakennettiin niistä lastenhuoneista jääneistä vanhoista pinkeistä ja punaisista varastohyllyistä, joiden kohtaloa joskus aiemmin täällä blogissakin pohdin. Ne tosiaan saivat ihan uuden elämän ja riittivät juuri pöytään ja parimetriseen daybediin. Ainoa kustannus oli ostaa lisää sopivia ruuveja, joiden hinta oli alle kaksi euroa. Pöydän kaveriksi meni vanhat jakkarat, jotka on palvelleet milloin lastenhuonessa, milloin yöpöytinä. Naulakot olin säästänyt entisestä kodista, matto oli miehen entisen työpaikalla sijainneen työhuoneen jäljiltä (ihan itse siis sinne aikanaan ostettu) ja daybedin patjoiksi otin vanhat vieraspetarit, jotka yhdessä ovat ihan riittävän pehmeä patja (vieraat saa jatkossa tyytyä peruspatjoihin ilman paksumpaa petaria). Kaksi halpistyynyä (3.5e/kpl)  ostin ikeasta vanhoihin solmuvärjättyihin tyynynpäällisiin laitettavaksi, että on päiväunia varten ihan nukkumisen kestävät tyynyt siellä. Muutkin tekstiilit oli vanhoja, vanha lasten lakana ja muutamia lasten hylkäämiä koristetyynyjä, joita he ei olleet halunneet kuitenkaan heittää kokonaan pois ja ne sai nyt pois kaappitilaa viemästä ja vanha fleecepeittokin löytyi juuri sinne sopivissa väreissä. 

 

Maalasin kesämajan lattian vaaleanpunaiseksi ja se on ihana. Seiniäkin mietin maalaavani, mutta koska ne ovat hirsiseinät, päädyin ainakin tässä vaiheessa jättämään ne käsittelemättä. Väriä tuo sitten kaikki muu sisustuksessa.

Mulla on tuolla vähän sellainen tunne, kuin leikkisi aikuisen leikkimökissä, lapsena mulla ei ole koskaan ollut leikkimökkiä, joten sekin korjaantui nyt sitten näin. Jopa perheen nuoriso on lähtenyt mukaan tuonne välillä, vaikka epäilin vähän neliöiden pienuuden karkoittavan, mutta metsän keskellä hiljaisuus ja sellainen kesämökkifiilis on tainnut heidätkin tavoittaa. Ihanaa.💖