Minimalistin luottotavarat osa 1

 Yksi päivä keittelin kiisseliä viime vuoden pakastemarjoista ja sen valmistuttua jäin katselemaan kauhaa ja tajusin sen olevan jostain yli kymmenen vuoden, ehkä viidentoista vuoden takaa. Ihana, simppeli teräskauha, joita meillä on yksi pitkävartinen ja yksi lyhytvartinen. Lisäksi meillä on vähän kuin varalla yksi punainen muovikauha, jota sitäkin käytetään säännöllisesti mutta isossakaan perheessä ei ole kaivattu useampaa kun varsinkin nuo teräksiset on vaan niin hyvät käyttää.

Ja nuo kauhat ovat tosi hyvä esimerkki tavarasta, jonka kerran hankittuaan ei enää koskaan edes mieti sen korvaamista uudella vaan tavara on selvästi sellainen loppuelämän tavara. Sellaisia tavaoita on meillä muitakin, ne ovat niin itsestäänselvä osa arkea, ettei niitä välttämättä tule miettineeksi sen kummemmin, mutta niillä on vakaa paikka kodissa ja ne ovat vaan joka tavalla loistavia käytössä. Ennen näitä kauhoja, meillä oli muutamia muovikauhoja, jotka kuluivat käytössä pinnaltaan ja joiden kanssa aina mietti, että voiko niillä turvallisesti kauhoa kuumaa soppaa. Nyt on kauhat, jotka voi huoletta jättää keittokattilaan vaikka keitto olisi kuumaa ja jotka ei käytössä kulu.💛

Ps. Kauhojen alla oleva keittiöpyyhe on alunperin mun mummin, ikää pyyhkeellä on siis vähintään 40 tai 50 vuotta, kun mummi kuoli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Nuo pyyhkeet on kestäviä ja kauniita ja muistuttaa mua lämpimästi ihanasta mummista, joka oli mulle kovin rakas!💓