Minimalistisen vaatekaapin juhlavaatehaasteet

kuva:pixabay/La_Petite_Femme

 Aika harvoin tuntuu tältä, mutta nyt oli sellainen hetki, kun minimalistisen vaatekaapin huonot puolet todella iskivät kasvoille. Mulla on ollut about se parikymmentä vuotta juhlamekko, se yksi luottomekko, joka on ollut käytössä kaikissa hienommissa juhlissa hautajaisia lukuunottamatta. Ihana ja kaunis mekko, oli edelleen kaunis, mutta armotta mulle liian kireäksi käynyt ja siksi siitä vihdoin luovuin joku aika sitten. Kyllä, juhlissa(kin) hengittäminen on yllättävän hyödyllinen asia pystyä tekemään ja tuossa mekossa  se ei enää oikein sujunut. 

En ostanut tilalle mitään ja ajattelin, että menen jatkossa juhliin pitkällä hameella, mulla on kauniita kotihameita joissa on pitsikoristeita ja sinällään ne on ihan juhlakelvollisia. Juhliin sopiva yläosa on puuttunut ja hautajaiset olen mennyt ihan vaan mustalla paidalla ja housuilla, jotka ei kevään iloisiin juhliin oikein tuntuneet sopivilta. Tässä kohtaa vähän purnaan, koska miehet voi mennä tummalla puvulla niin iloisiin kuin surullisiin juhliiin, eikä siinä ole mitään outoa tai synkkää. No, kuvittelin löytäneeni kivan pitsisomisteisen yläosan hameen kanssa, mutta käyttökokeilu osoitti, että se hilautui koko ajan ylös inhottavasti eli malli ei istunut ja se lähti kiertoon.

Nyt sitten on useammatkin juhlat ja jotain sinne pitäisi pukea päälle, mielellään juhlavahkoa. Ajattelin ratkaista tämän kätevästi ja löysin netistä käytettynä kukkakirjaillun, kevyen ison huivin, joka sopii väriltään just mun juhlatennareihin ja jolla ajattelin saavani hame ja toppi yhdistelmästä juhlavamman. Olin tyytyväinen. Onneksi aloin tässä juhlia edeltävällä viikolla kokeilla huivia tarkemmin päälle, se olikin sen verran lyhyt, ettei istu nätisti, joten se ei toiminutkaan. Sitten aloin tällaisella parin päivän aikaikkunalla paniikissa kaivelemaan vaatekaappia, jossa ei ole mitään juhlavaatevaihtoehtoja. 

Ei-minimalistilla varmaan olisi jos jonkunlaisia juhlavaatteita eri tarkoituksiin ja sieltä sitten voisi valita jonkun riittävän kivan. Ei ollut vaihtoehto mulle. Kaivelin sitten netistä niin erilaisia juhlavampia toppeja, kuin paitoja ja mekkojakin. Eikä oikein mitään mun makuun sattunut. Lopulta päädyin ns.halpamuotiketjun myymälään ja sieltä onnistuin saamaan käsiini lähes viimeisen kappaleen mun makuun riittävän kivannäköistä mekkoa. Kokokin oli oman koon vierestä koska useampia kokoja ei ollut jäljellä, mutta yllättäen istui ihan hyvin. Mun juhlatennarit ei luonnollisesti käy ollenkaan tuohon mekon väriin mutta onneksi nuorisolta löytyi pitsitennarit lainaan, kun itse menevät toisenlaisissa  kengissä tällä kertaa. Muuten olisi kenkäkauppaankin vielä pitänyt mennä. 

Vaikka melkein aina minimalistinen vaatekaappi on elämää ja arkea helpottava ja pärjään aivan mainiosti, niin näköjäään jonkun kerran vuosikymmenessä tulee näitäkin hetkiä, jolloin kaipaisin sellaista erilaisia asukokonaisuuksia pursuilevaa ihanan maksimaalista vaatekaappia. 

Onneksi mekko kuitenkin näin lyhyellä etsimisajalla löytyi ja nyt toivon, että se palvelee vaikka sen seuraavan kaksikymmentä vuotta. Jos niin hyvin käy, ei hirmuisia juhlavaatekriisejä olisi lähivuosina tulossa ja voin taas olla tyytyväinen minimalistiseen vaatekaappiini.