lauantai 13. toukokuuta 2023

Muistin taas miksi ostaminen ei ole kivaa

 Olen tässä toukokuun mittaan yrittänyt ostaa joitakin tarpeellisia tavaroita, paino ilmaisulla yrittänyt. Ja mieleen alkoi palailla miksi ostaminen ei ole mun suosikkihommaa. 

 

kuva:Pixabay

 

Yritin ostaa mekon, kun tulevaan kesään on kutsu käynyt jo kolmiin eri juhliin ja entinen mekko tosiaan kiristää epäterveesti. Pitkän nettikauppaselailujen virran lopputulemana löysin kivan ja kohtuuhintaisen mekon ja tilasin sen. Sovittaessa mekko oli kuitenkin aivan oudon mallinen kainaloiden kohdalta ja edes koon vaihtaminen ei tuota muuttanut, malli oli vain yksinkertaisesti huono. Eli mekko palautukseen.

Lisäksi ajattelin ostaa kengät, kun jalkavaivan vuoksi monet entisistä kengistä on sellaisia etten niitä voi enää käyttää. Löytyi kivat ja nätit, joissa oli sopivat kosteudenpito-ominaisuudetkin. Kun kengät tulivat, ne olivat juuri niin hienot kuin kuvassa, mutta pohja oli kuin kiveä, joten ohutpohjaiset tennaritkin olisivat jalkavaivassani vähemmän huonot ja rehellisesti en osaa kuvitella että kukaan haluaisi noin epämukavilla kengillä kulkea, vaikka ei olisi mitään vikaa jaloissa. Palautukseen siis.

Lisäksi aiemmin tänä vuonna hankituista, ostolakkoon kuulumattomista ostoksista toinen ilmanpuhdistin ei toiminut niinkuin piti ja meni reklamaatiopalautukseen, joka sujui myyjäliikkeen puolelta kyllä oikein ystävällisesti, mutta vaati ensin yhteydenottoa ja sitten käynnin paikallisessa liikeessä paikanpäällä, eli aikaa ja vaivaa. Nyt mennään sitten vaan yhdellä pienellä ilmanputsarilla, se toinen sentään toimii niinkuin pitää. Samoin nuorison kenkäostoksista yhdet olivat vialliset ja taas piti ajella toiselle puolelle kaupunkia ja käydä selvittämässä asiaa.

Tavarasta ja ostamisesta on siis ilon tai hyödyn sijasta ollut lähinnä ärsytystä ja aikaa vievää vaivannäköä. Vielä on pihalla paketissa asentamista odottamassa se haaveilemani amppeliteline, toivottavasti se on kuitenkin luvatunlainen tai edes käyttökelpoinen, sitä kymmenen kiloa painavaa yli kaksimetristä paketinmötikkää en nimittäin haluaisi enää postiinpäin alkaa rahdata.

Näiden kokemusten jälkeen alkaa taas tuntua siltä, että ostolakko onkin aika rentouttava ja hyvä ajatus. Ehkä oli ihan hyvä pitää tämä ostolakkotauko, niin muistui mieleen ostamisen nurjat ja kurjat puolet, jotka ainakin omalla kohdallani ylittävät kirkaasti uuden tavaran mahdollisesti ja usein vain hetkellisesti tuoman ilon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti