 | |
| Rakkaat hyllyt |
Remonttiasiat etenee hitaasti mutta varmasti ja samalla vaihdellaan vähän huonejakoja, joka on johtanut tilanteeseen, jossa meillä taitaa jäädä tarpeettomaksi muutama mun mielestä aivan ihana, itse tuunattu ja maalattu huonekalu. Kyseessä ei ole arvokas antiikki tai mikään sellainen, millä olisi kenellekään muulle edes ihmeempää käyttöarvoa, vaan aikanaan taaperoikäisten huoneisiin maalatut tukevat puiset varastohyllyköt. Mutta ne on ihanan väriset, tukevat ja kauniit. Ei kuitenkaan nuorison nykyiseen tyyliin sopivat eikä käyttöön käytännölliset. Leluhyllyinä toimivat mainiosti, mutta sellaisille ei enää ole samassa määrin tarvetta. Ja kun eletään aika minimalistisesti (vaikka on myönnettävä että kun remontin tieltä tavaroita siirtelee paikasta toiseen, ei se ihan vähältä määrältä kyllä tunnu..), ei meillä ole mitään muutakaan tavaraa jota noihin voisi järkevästi siirtää.
Tuntuu kuitenkin vaikealta luopua noista, vaikka en ehkä oikein näekään mitään käyttöä niille missään tilassa tulevaisuudessakaan. Ne on kuitenkin itse rakkaudella tuunailtu ja kuuluneet meidän kodin sisustukseen lähemmäs kaksi vuosikymmentä. Jos kyseessä olisi joku pieni muistoesine, lelu tai vastaava, olisi ratkaisu varmaan helppo ja laitettaisiin se kaappiin tai laatikkoon. Vaikka minimalistisesti eletään, on meilläkin yksittäisiä ihania muistoja sisältäviä tavaroita tallessa. Mutta kun kyseessä on isohkot huonekalut, ei samanlainen talteen laittaminen toimi.
Jos olisi mahdollista halutessaan tuunailla uudet samanlaiset, luopuminen olisi helpompi vaihtoehto, nykyään vaan ei mistään saa enää puoliksikaan yhtä tukevia hyllykköjä ja siksikin noiden hävittäminen tuntuu jollain tapaa lyhytnäköiseltä ja ehkä tuhlaukseltakin. Ehkä nää edustaa mulle sitä samaa mitä lundiat joillekin, niitä käytetään ja muokataan ja kun ei käyttöä itsellä enää ole, ne laitetaan varastoon ja lapset sitten joskus aikuisena haluavatkin ne itselleen ja tuunaavat ehkä niitä vähän. Me vaan oltiin nuorena sen verran pienituloisia, että lundioiden sijasta käytiin ostamassa rautakaupan puiset hyllyköt ja maalia.
Tällä hetkellä mietin noiden sijoittamista tuohon pieneen vieraskamari/työtilaan seinämälle, tilaa ne siellä vähän turhaan vievät jo valmiiksi ahtaasta tilasta, mutta ehkä kuitenkin siihen mahtuvat. Ja sitten voin ajan kanssa miettiä, joutaisivatko kuitenkin pois. Näköjään kuitenkin kiinnyn tiettyihin käyttötavaroihin, ehkä juuri siksi, kun niitä ei vaihdella muodin mukaan tai usein, vaan ne ovat kulkeneet kodista toiseen ja lapselta aina seuraavalle ja niin niistä on muodostunut jotenkin kiinteä osa omaa elämää ja kotia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti