kuva:pixabay/Elf-Moondance |
Aloin tässä miettimään, onko ostolakko oikeasti vaikuttanut niin, että olisin jättänyt jotain kokonaan ostamatta, siis nimenomaan niin, etten vaan siirrä ostosta johonkin tulevaisuuteen. Olenko jäänyt jotain vaille ja odotanko niiden suhteen vain ostolakon päättymistä? Vai olenko korvannut ostoksia jollain jo olemassaolevalla onnistuneesti?
Olen jättänyt ostamatta ainakin seuraavia juttuja: tennarit, legginsit, ilmatäytteinen nojatuoli, sisustustarrat, puuvillainen torkkuhuopa, kirja, huppari, entistä hienomman värinen pyöräilykypärä ja t-paita. Varmasti paljon muutakin satunnaista, minkä haluaminen on unohtunut suunnilleen samointein.
Noista tavaroista, jotka olen jättänyt ostamatta, suurin osa on korvaantunut jollain jo olemassa olevalla tai olen todennut, etten ihan oikeasti kuitenkaan kyseistä tavaraa tarvitse. Ainoa, jolle ei ole korvaajaa on tuo puuvillainen torkkuhuopa, nykyisessä on jo käden mentäviä reikiä kankaassa ja se näyttää enemmän joltain kirpunsyömältä roskalta kuin ihanalta peitolta, mutta ajaa asiansa vielä ja uutta en nyt aio ostaa. Mietin välillä, että ompelisin peittoon uudet kankaat tilkkutyyliin, mutta saapa nähdä. Ihan sopivaa kangasta ei ole ja tikatun peiton päältä ei mun kone välttämättä ompele kovin hyvin, puhumattakaan migreenistä, jonka tuollainen ompelu melkoisella todennäköisyydellä aiheuttaisi. Ehkä tämä odottaa ostolakon päättymistä ja käytän siihen sitten niitä jemmassa olevia lahjarahoja. Myös tuo kirja on sellainen, että sen saatan joskus vielä ostaa, se on yksi lempikirjoistani, jota mulla ei ole omassa hyllyssä ja josta nyt tuli uusi painos eli sitä olisi vihdoin saatavilla. Jos painos ehtii taas loppua ennen kuin mun ostolakko loppuu, sitten niin käy ja sen saa onneksi tarvittaessa kirjastosta ja e-kirjanakin.
Nuo ostamatta jääneet tavarat ei mun mielestä ole kovin turhia, siis mitään varsinaista krääsää tai turhuutta mutta toisaalta, niiden ostamatta jättäminen ei ole millään lailla huonontanut mun arkea tai vaikeuttanut elämää. Tästä uskallan tehdä sellaisen ilahduttavan päätelmän, että mulla oikeasti on itselleni sopivasti tavaroita ja ihan ilman ostolakkoakin en tarvitsisi ostaa muuten kuin korvatakseni rikkimennyttä käyttötavaraa. Myöskään poisheitettävää ei paljoakaan ole, joten voisi kai sanoa, että tavaratilanne on ihanteellisessa tasapainossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti