Sähköinen minimalismi

kuva:pixabay/Sara_Torda

Koska minimalismissa on mulle kysymys elämän helpottamisesta, rentoudesta ja yksinkertaisuudesta, ulotan minimalismini myös nykyajan sähköiseen maailmaan, niin sähköpostiin kuin kaikenlaisiin asiakirjoihin, joita on sähköisenä (ja toki paperisenakin) olemassa.

 Haluan niin siviilisähköpostin kuin työsähköpostinkin olevan selkeät, mulla on molemmissa tietyt säilytettäville asioille luodut kansiot, joihin siirrän uudet viestit heti ja käsitellyt, mutta ei säästettävät viestit poistan samoin tein. Sähköiset kuitit ja vastaavat ovat omassa kansiossaan ja sieltä poistan säännöllisesti kolme vuotta vanhemmat, sen jälkeen niitä ei pääosin tarvita, verotuksen takia säilytettävät remonttikuitit ovat erillisessä kansiossa.

Puhelimessa on vain ne apit, joita oikeasti käytän, tosin mun puhelin on sen verran vanha, ettei muisti edes kestä liian montaa sovellusta. Tietokoneen työpöydällä ei ole kuin tarvittavat kuvakkeet ja kirjanmerkkipalkissa vain tietyt muutamat säilytettävät ja satunnaisesti jokunen sivu, joiden suhteen mulla on joku asia kesken.

 Ainoa, mihin tämä ei ihan yllä, on valokuvat. Tämä siksi, että kuvia otetaan kaikkien perheenjäsenten puhelimilla ja sieltä niitä ainakin pyritään siirtämään samalle koneelle ja ulkoiselle muistille talteen. Itse tykkäisin poistaa tuplakuvista toisen, huonot otokset ja vastaavat, muut eivät tätä omilla laitteillaan välttämättä tule tehneeksi ja kun ne sieltä tallennetaan, kaikki mahdolliset tärähtäneetkin otokset usein jäävät säilöön. Puoliso pääosin vastaa meillä tästä kuvahallinnasta ja koska häntä eivät ylimääräiset haittaa, saavat ne siellä olla. Jonkun verran on tehty sähköisiä vuosikansioita, joihin sitten on lajiteltu kuvia, mutta tämä ei ole järjestelmällistä. Tykkään edelleen teettää kuvia myös paperisina ja se on sitten mun homma, eli katson läpi edellisen teettämisen jälkeen otetut ja valitsen niistä ne ihan parhaat ja tilaan paperikuvat. Kuvia teetetään jonkun vuoden välein ja ehkä sadan pintaan silloin, eli albumeja ei kerry liikaa vaikka paperikuvia onkin. Tykkään ihan hirveästi selata perinteisistä paperikuvista koottua kansiota ja fiilistellä ihania arkimuistoja. Mä en nimittäin kuvaa juhlissa oikeastaan koskaan, mm. useammat lasten synttärit on menneet niin ettei kuvia ole muistettu ottaa. Mutta itseasiassa tykkään arkikuvista enemmän kuin juhlakuvissa pönöttämisestä. Koska paperikuvat on mulle se "oikea" tapa katsella kuvia, en useinkaan katso niitä koneelta, joten sähköisten kuva-arkistojen sekavuus ei sitten niin mua vaivaa.

Sähköisessä muodossa olevat jutut kertyvät hirveän helposti kaaokseksi, jonka setviminen ei houkuta. Mun keino on siis pitää alunperinkin tilanne sellaisena, ettei kaaosta ole, loman jälkeen töissä toki odottaa viestitulva, muttta pyrin sen ensimmäisellä loman jälkeisellä viikolla hoitamaan ja katsomaan läpi ja sitten taas on ihanan selkeää ja helppoa hoitaa asioita.

Viime vuosina olen ottanut tavaksi ottaa kuiteista valokuvat, ettei paperista versiota tarvitse säilyttää, ne on vielä mun puhelimen valokuvissa ja niiden suhteen pitäisi tehdä koneelle kansio, johon ne siirtäisin, mutta kun niitä on niin vähän, on se jäänyt, ehkä syksyn mittaan senkin saan aikaan.