Onko ok korvata toimiva esine kauniimmalla?

kuva:pixabay/mikkooja 1977

Arvostan kovasti kauniita käyttöesineitä, en ehkä sellaisessa perinteisessä mielessä, missä kultareunaiset kahvikupit ovat hienouden huippu, vaan tykkään iloisen värisistä tavaroista, joissa parhaimmillaan on joku ilahdutava juju, siis tavaroista, joita on arjessa mukava käyttää ja kiva katsella.

Kuitenkin meillä, niinkuin varmaan ihan valtaosalla ihmisistä on myös tavaroita, jotka on hankittu hinta edellä tai nopeasti tarpeeseen ja sillon on voinut se esineen estetiikka jäädä aika pienelle huomiolle tai siihen ei ole sillä hetkellä ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa. Lisäksi joidenkin asioiden kohdalla vuosien myötä maku myös muuttuu. Jostain mystisestä syystä on vielä niin, että se semiruma mutta toimiva esine tuntuu kestävän ja kestävän, ei mene rikki eikä kulu pilalle vaan toimii aina vaan, jolloin sitä ei voi korvata mieleisemmällä rikkoutumisen tai pilalle menemisen takia.

Vaikka minimalistina en halua lisää tavaraa, niin satunnaisesti törmään johonkin ihanaan ja käytännölliseen esineeseen, josta heti herää ajatus, että se olisi kauniimpi ja omaan silmään mieluisampi kuin olemassaoleva samaa asiaa toimittava tavara.

Ostolakon aikana tällaisia mielihaluja on ollut huomattavan vähän, pitkälti varmaan siksi, että olen pyrkinyt välttämään nettikauppoja ja mainoksia. Mutta muuten näitä aina välillä tulee ja ne aiheuttavat useimmiten itsellä sellaisen sisäisen juupas-eipäs-pohdinnan. Helposti osaan perustella itselleni, miksi kauniimpi tavara olisi tosi hyvä ostos ja miten se niin kovasti parantaisi arkea kun sitä ihastelisin sen vanhan ja mahdollisesti ei-niin-hienon sijasta. 

Useimmiten järki kuitenkin huutaa väliin, että ei sillä ole mitään väliä onko se löylykiulu valkoinen vaiko kauniimman värinen, varsinkin kun saunon aika harvoin, saunassa on aina hämärää ja puoliso ei varmasti voisi vähempää välittää saunakiulun väristä, kunhan siinä vesi pysyy. Esimerkki oli siis ihan todellinen, joku vuosi sitten halusin kipeästi kullanväristä saunakiulua. Ei kuitenkaan alettu sitä uusimaan, käytetyn saunakiulun eteenpäin kierrättäminen ei tunnu oikein järkevältä, enkä usko että kysyntää edes kierrätyskeskuksessa olisi ja tuo toimii ja on oikeasti  kaunis, vaikka se uusi samanlainen mutta kullanvärisenä olisi ollut tosi hieno. Ehkä olisin sortunut, jos nykyinen kiulu olisi minusta oikeasti jotenkin ruma tai huono, mutta se on siis tosi kaunis, silloin kun se hankittiin ei vaan noita samanlaisia kullanvärisiä vielä ollut olemassakaan.

Mietin tätä myös ekologiselta kannalta. Puhkikuluneen tavaran korvaaminen vaikka sitten kauniimmalla on usein ihan tarpeellista ja järkevää mutta ehjän ja toimivan korvaaminen uudella on luonnonvarojen hukkaa. Ja silti houkutus on välillä kovin suuri.

Toisaalta, kun mulla on kaunis käyttöesine, sen kuluminen tai osittainen hajoaminenkaan eivät saa mua uusimaan esinettä, vaan korjailen ja siedän pienet viat, ihan vaan koska tavara on kaunis mun silmään. Joten ehkä se korvaava kaunis esine olisi sitten tuollainen ikuisuusesine, jota vaalisin ja kunnostaisin tarvittaessa? Toisaalta se vähän rumempikin käyttöesine taitaa olla lopulta mulla ikuisuusesine, kun ne tosiaan tuppaa kestämään aina vaan.