Ostolakkovuonna hajosi pesukone ja mun kännykkäkin hajosi sen verran, että piti ottaa lapsen vanha siihen kaveriksi ja ostella akkua ja latauspiuhoja. Muuten elektroniikan suhteen oli helppo vuosi, mutta nyt alkuvuodesta hajosi sitten läppäri. Se oli vanha ja kulunut, osa näppäimistä ei toiminut enää ihan parhaalla mahdollisella tavalla mutta silti olin tosi pettynyt kun se yhtenä päivänä teki lopullisen tenän, olin tuohon läppäriin tottunut ja tykkäsin siitä. Puoliso osaa noita korjailla ja tsekkasi vielä kaikki keinot, mutta tuo oli lopullisesti rikki, onneksi hän sai sieltä kaivettua talteen mun työpöydälle (pelkästään) tallentamat kuvat sun muut. Hyvä muistutus varmuskopioinnin hyödyistä.
Tässä kohtaa onnittelin kyllä itseäni tai lähinnä puolisoa siitä, että meiltä löytyi kaapista parikin varaläppäriä, ilmaiseksi saatuja ja korjattuja, jotka on aiemmin olleet nuorison käytössä, siis vanhoja mutta toimivia. Sellaisen sain sitten ihan hyllystä itselleni, kun nuorisolla on nykyään paremmat laitteet. Kyllähän tällä kirjoittaa ja nettisurffaa tarvittavat, vaikka erilaiseen näppäimistöön oli aluksi tottuttelemista, hiiren napit kun tässä on mun makuun väärässä paikassa.
Samalla puoliso kävi läpi muutakin elektroniikkaa ja mä vihdoin myönsin, ettei meidän vanhasta cd-soittimesta enää kuulu ääntä eikä sitä kannata korjata. Joten SER-jätteeseen lähti nyt sitten pari läppäriä ja soitin ja muutama pikkuelektroniikka, jotka oli kaapin perällä piilotellut jo pidempään.
Uudet läppärit on mun makuun tosi kalliita, joten vaikka muuten minimalismin ystävänä en niin välitä tavaroiden hilloamisesta kaapin perällä tai varakappaleiden säilyttelystä, tällaisten kalliimpien ja kuluvien ja ei niin tilaavievien juttujen kohdalla on kyllä ihan järkevää kohtuullisessa määrin säästää toimivia varakappaleitakin.
Cd-soittimen menetys vähän kirveltää, vaikka en kovin usein sillä ole levyjä kuunnellutkaan. Soitin oli vanhimman, jo aikuisen lapsen vanha ja palvellut siis aktiivisessa eikä aina hirmuisen hellävaraisessa käytössä jo reilusti yli kymmenen vuotta, joten en voi huonosta laadusta ehkä sitä syyttää vaikka menikin hajoamaan. Mutta meillä on onneksi olkkarissa dvd-soitin, joka toistaa myös cd:t, joten
sillä nyt sitten ainakin tähän hätään telkkarin kautta kuuntelen joululevyni, Osmo's Cosmokseni
ja bass'n Helenini.
Joten tämä meni ihan hyvin, vaikka useampi juttu hajosi, ei tarvinnut ostaa mitään uutta ja tilaakin tuli sen verran, että cd-soitin ei enää vie tasotilaa. Luonto kiittää ja kukkaro kiittää.😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti