 |
| Se ihana oranssi seinäkello |
Helmikuu on mennyt onnistuneesti ostamatta, ostoksille en aio näinä muutamana jäljellä olevana päivänä eksyä, joten nollan ostoksen kuukausi tuli tästäkin. Hyvä niin! Tunnustettakoon, että yhden viikonlopun aikana kyllä selailin hyvän tovin nettikauppoja, kun varmaan auringonpaisteen innostamana mietin jo tulevaa kesää ja siihen liittyviä suunnitelmia. Onneksi kesä on sen verran kaukana, että ostaminen jäi haaveilun tasolle.
Tosin ensimmäinen viime vuoden kaukosäädin-ostokseen johtanutta tilannetta vastaava pulma meinasi tulla vastaan, kun olohuoneen ihana oranssi seinäkello jumittui. Patterissa ei ollut vikaa ja kello yskähteli käyntiin ja jumiin vuorotellen. Ehdin jo googlettaa kellonkorjausvinkkejä ja uusia kellokoneistojakin, joita onneksi tuollaiseen muistaakseni Tokmannilta ostettuun alle kympin halpiskelloonkin näköjään saa. Sitten kello kuitenkin taas lähti kulkemaan, kun sitä oli kopistellut, joten toivotaan, että kellon jumiminen oli vain hetkellinen oikku. Tuo kello on nimittäin se, mistä katson aamulla töihin lähdön ajan ja jota vilkuilen pitkin päivää.
Viime vuonna helmikuussa ostoksia oli määrällisesti vain muutamia, värikyniä nuorisolle, yhdelle lapsista talvikengät ja yhdelle uusi puhelin, kun entinen hajosi pahasti. Lisäksi ostettiin edelleen niillä joululahjarahoilla lisää samanlaisia lumikenkiä kuin tammikuussa, koska oli haluttu testata niiden toimivuutta, ennen kuin koko perheelle sellaiset ostettiin. Rahaa meni viime helmikuussa noihin ostoksiin melkein 300 euroa, mutta lapsen puhelin teki tästä puolet. Viime vuoden helmikuun ostaminen oli kuitenkin ihan järkevää ja ostettiin vain tarpeeseen, kaikki ostettu tuli käyttöön ja henkilökohtaisia ostoksia itselleni ei ollut yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti