Ostolakko: mikä oli vaikeinta

kuva:pixabay/LOLOGO

Nyt kun ostolakkovuoden viimeinen kuukausi lähti käyntiin, ajattelin pohtia ostolakon sujumista vähän eri näkökulmista.

Aloitan siitä, mikä oli vaikeaa tai vaikeinta. Vaikeaa oli välillä ihan vaan motivaatio, väsyneenä ja kipeänä ostolakko ei ollut innostavaa, vaan jonkunlainen nettikaupoissa notkuminen houkutti kovastikin. Myös erilaiset turhautumisen tunteet yllättivät ja toisaalta koin vaikeaksi myös ostokset, joita oli sitten "pakko" tehdä. Siinä tuli jotenkin epäonnistunut olo, kun ostikin astioita tai remonttitarvikkeita, vaikka ne miten olivat välttämättömiä. Luulen, että jos olisin oikeasti onnistunut olemaan ostamatta mitään, olisi tunnelma ollut erilainen. Varmasti noihin turhautumisiin ja ostolakon hankaliin päiviin suhtautuisi jälkeenpäin eri tavoin, jos päällimmäinen tunne olisi onnistuminen, mutta kun enemmän tuntuu, että ostolakko epäonnistui monessa kohtaa, niin nuo negatiiviset fiiliksetkin muistaa paremmin.

Tavaroista nousi muutama asia, joiden suhteen ostolakko oli vaikeinta, sanoisin omalla kohdallani mahdotonta. Ensimmäisenä tyyny, ostin ostolakon aikana itselleni tyynyn, se oli välttämätön, koska mun migreeniin vaikuttaa niin isosti se, millaisella tyynyllä nukun ja kun entinen tyyny pesussa ja käytössä on mennyt littanaksi, on uusi pakollinen. Tietysti jos olisi ostanut ostolakkoa edeltävästi kasan uusia tyynyjä kaappiin, ei tämä olisi ongelma, mutta ei se musta mikään ostolakko ole, jos hamstraa kaappiin etukäteen vuodeksi kaikkea mahdollista, ei silloin ostaminen tai kuluttaminen vähene, eikä omia kulutustottumuksia tarvitse niin tarkastella. 

Toinen asia, jossa ostolakko ei mun kohdalla toimi on näköjään siistit työhousut. Kun vaatekirjanpitoa katselee taaksepäin, niin melkein vuosittain joudun näitä uusimaan. Mulla ei ole monia työhousuja, joten käytössä olevat kuluvat ja niitä täytyy säännöllisesti uusia. Näitä ostoksia ei tullut vasta kun loppuvuonna, joten melkein onnistuin olemaan ostamatta tämän vuoden, mutta tosiasiallisesti työhousuja joutuu kuitenkin hankkimaan säännöllisesti, yläosat kestää huomattavasti pidempään ehjänä ja siistinä. 

Eli tavaroista tyynyn ja työhousujen suhteen ostolakko on mun kohdalla vaikeinta, käytännössä mahdotonta.

Myös se, että vastaan perheen vaatehuollosta sekä harrastuskamppeiden hankkimisesta vaikutti niin, että jouduin ostamaan ja miettimään hankintoja, vaikkei ne mulle itselleni tullutkaan, eivätkä ostolakon piiriin kuuluneet. Onneksi on niin, että mitä isompia lapset on, sitä enemmän he valitsevat itse, kertovat itse mitä puuttuu ja mulla on tilaajan/kuskin/maksajan rooli. Mutta ostamista ja kaupoissa pyörimistä sekin aiheuttaa. Kun tätä miettii, puoliso on varmaan aina käytännössä ostolakossa, kun mä niin isolta osin pyöritän kodin kulutustavaran ja lasten kamppeiden hankintaa. Tämän tajuaminen sai miettimään, voisinko näiden juttujen ostamista/hankkimista jotenkin sujuvoittaa ja vähentäisikö se sitä ostamisesta tulevaa stressiä enemmän kuin varsinainen ostolakko. Tämä pitää laittaa mietintämyssyyn jatkoa varten.