Yli neljäsosa ostolakkovuodesta on takana ja vielä jokunen viikko sitten olisin todennut, että helppoa on pääosin ollut. Ja tottahan tuo on alkuvuoden suhteen ollutkin, hirveästi ei ole ollut isompia ostotarpeita tai edes haluja, lähinnä välillä kipeänä sellaista yleistä tylsyyttä, jota olisi mielellään piristänyt nettikaupoissa viihtymällä.
Nyt kuitenkin olen tehnyt ostolakkovuoden ensimmäisen ostoksen, eräässä retkeilytarvikkeita myyvässä nettikaupassa oli hyvät pääsiäsialennukset ja ostettiin kesäksi iso teltta. Teltan on siis tarkoitus korvata mökki kesän vietossa ja todella toivon, että teltta osoittautuu kivaksi ja toimivaksi käytössä. Hintaluokaksi teltalle oli meillä päätetty alle 500 euroa ja kaikkine alennuksineen tuolle jäi hintaa vain reilut parisataa euroa ja teltan ulkonäkö, korkeus ja lattiatila vaikuttaa meidän käyttöön erittäin hyvältä. Jos se kasattunakin on oikeasti yhtä hyvä kuin oletan, saatan tänne blogiinkin jokusen kuvan meidän kesämökkiteltasta aikanaan laittaa.
Itsevarmana ajattelin, että nyt kun teltta on hankittu, ei ainakaan ole enää mitään tarvetta edes miettiä minkään tavaran ostamista. Kunnes lähes samantien sään lämpenemisen myötä nuorison kenkätilanne havaittiin sellaiseksi, että uusia pitää ostaa. Ja nyt olen sitten katsellut ja ehdotellut erilaisia tennarivaihtoehtoja heille ja samalla iskenyt silmäni useampiin aivan ihaniin tennareihin, joita ihan hirveän kauhean kamalasti haluaisin heti ostaa itselleni. Koska ne on ihanat ja mulla ei ole ikinä ollut just tuollaisia ja tarvitsisin ne a) juhliin b) kosteampiin kesäkeleihin c) joku muu yhtä surkea tekosyy.
Ja tajuan ihan vallan mainiosti, että mulla on ihan hyviä kenkiä olemassa, ne on ehjiä ja kivoja ja en todellakaan joudu kulkemaan paljain varpain vaikka jotkut niistä hajoaisivatkin. Eli kyseessä ei ole minkäänlainen tarve vaan ihan puhdas ostamisen halu mutta sitäkin ankarampi sellainen. Kävin jo kauppaa itseni kanssa, että jos myisin/lahjoittaisin yhdet entiset tennarini pois (rehellisesti sanoen, niiden tennareiden kohdalla väri on mulle ehkä vähän väärä, vaikka niitä olen ihan aktiivisesti pitänyt) niin silloinhan uusien ostaminen ei oikeastaan olisi ostamista. Eli yritän käydä kauppaa itseni kanssa ihan itse päättämistäni säännöistä, että voisin kiertää niitä, mikä on jo surkuhupaisaa.
Ainakin vielä olen kuitenkin saanut hillittyä itseni ja toivon, että kun nuorisolle saadaan ostettua uudet kengät, tämä tennarikuume omalta kohdaltani menee ohi, kun ei enää ole asiaa kaupan tai nettikaupan kenkäosastolle ollenkaan ja ostolakko pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti