Minimalismi antaa tilaa - kesäolohuone

Ollaan kevään ja kesän mittaan muutettu entistä ikkunatonta pihavarastoa kesäolohuoneeksi. Varastoon laitettiin ikkuna, ei hirmuisen isoa, mutta sellainen kohtalaisen kokoinen kuitenkin ja aika iso määrä tavaraa piti sitten siirtää sieltä pois. Siinä kohtaa huomasin, miten salakavalasti tavaraa on varastoon kertynyt, vaikka minimalismi pääosin onkin mun tavarasuhdetta ja tavaran määrää ohjaava näkökulma.

Toisaalta, jos en olisi minimalisti, luulen että tämä projekti ei olisi ollut edes mahdollinen.Varasto oli ollut tavallaan hukkatilaa, ilman ikkunaa se oli pimeä tila ja sinne oli helppo laittaa tavaroita talteen mahdollista tarvetta varten. Raivaamisen ja kierrätyksen jälkeen pihavarastoon jäi vain pari hyllykköä, joihin saatiin tarvittavat tavarat säilöön ja hylly laitettiin yhdelle seinustalle ja verho eteen. Sen verhon (lakana) ostin siis uutena, sen verran ostolakkoani rikoin. Muuten ostolakko sitten saneli tilan sisustuksen.

 Olin vähän haaveillut sellaisesta pinkkisävyisestä, vähän romanttis/mummonmökkihenkisestä tilasta, mutta koska siihen tyyliin sopivia tavaroita ei meillä lojunut ylimääräisenä, tuli tilasta enemmänkin moderni ja värikäs, siellä on vanhat värikkäät ulkotuoleinakin palvelleet metallirunkoiset nojatuolit, kirkkaan väriset pikkupöydät ja seinällä joskus lasten synttäreille ostettu värikäs, kuviollinen viirinauha. Muuta tila ei tarvitsekaan ja olen siellä jo lukenut kirjoja ja ihan vaan istuskellut ja fiilistellyt kesää. Ihana kesäolohuone siis lopulta siitä saatiin ja koska siellä on aina lomafiilis, nimitän sitä beach houseksi, vaikka emme rannalla asukaan, tunnelma on juuri sellainen.

kuva:pixabay/RNMArts

Kun ajattelen, että tuollainen yli kymmenen neliön tila on oikeasti rakennettu vain tavaran säilytystä varten, tuntuu se jotenkin hullulta. Laskin äkkiä, että meidän suhteellisen pienessä omakotitalossa on pelkkiin varastohuoneisiin mennyt lähes kaksikymmentä neliötä ja meillä ei ole edes autotallia. Ei olla tätä siis itse rakennettu vaan ostettu valmiina eli ei olla voitu noihin asioihin vaikuttaa. Koska meillä ei ole paljon tavaraa, on meillä ollut mahdollista käyttää lämmintä pientä varastoa lemmikkien omana huoneena ja nyt kun lemmikejä ei enää ole, tila palvelee työtila/vieraskamarina. Pihavarastosta taas tuli tosiaan ihana kesäolohuone, talvella sinne saa sitten polkupyörät katon alle ja silloin onkin niin kylmä, ettei tilassa pystyisi oleskelemaan vaikka se ns. puolilämmin tila onkin.

Minimalismi on siis antanut meille parikymmentä neliötä ylimääräistä tilaa oleskeluun ja elämiseen. Jos varastoisimme erilaisia tavaroita, tuo tila olisi vaan niiden pitopaikka ja sillä ei olisi mitään aktiivista käyttöä meidän normaalissa arjessa. Jonkunlaisen määrän tavaroita ihminen toki tarvitsee kotona ja mahdollisissa harrastuksissa ja niille tilaa, mutta monet ihmiset käyttävät jopa kymmeniä neliöitä erilaisten itselleen turhien ja tarpeettomaksi käyneiden tavaroiden säilyttämiseen. Ainakin meidän naapurustossa useimpien omakotitalojen pihalla on samantyyppisia varastoja ja kaikki se, mahdollisesti lämmitetty tila olisi mahdollista käyttää elämiseen tai arjen luksukseen (ainakin minä pidän meidän kesäolohuonetta nimenomaan arjen luksuksena). Ajattelen siis, että minimalismi vapauttaa tilaa sellaiseen käyttöön, jossa siitä voi nauttia ja jossa tila on ihmistä ja elämistä varten, ei vain tavaraa varten.